... kuinka elo sujuu kolmen koiran kanssa... muuten ihan helppoo ja menee siinä sivussa... mut kun tänä aamuna lähin käyttään kaikki kolme pissillä ja vielä Janne mukaan... ni ohhoh! Alko kädet loppuun keske 
Ku tietä ylittäessä Nasukin on kiinni ja Jannenki pitää pitää kädestä... Nasun päästin sit taas irti kun tienyli päästiin ja Janne juoksenteli sen perässä ja välillä myös Nasu vähän paimenti... 

Nasu kun onneks pysyy lähellä. Pumba ja Roni meni nätisti vierekkäin eivätkä edes kiskoneet. 

Takasin tullessa sitte Janne auttoi ja talutti Nasun tienylite. Nasulla oli valjaat päällä ja niissä on niskassa lenkki,  ni siitä on Jannen hyvä pitää kiinni. Nasu kun pysähtyy heti kun sanoo "seis". On Jannenki turvallista mennä yhdessä Nasun kanssa tien yli. Tietenkään en päästi ilman valvovaa silmää. Mutta ylimääräinen lapsenvahti ei ole pahitteeksi. Nasu on sellane rakkaus.  Tuntuu välillä toimivan kuin ajatus... mut se onkin mun "peili", siitä huomaa heti jos mulla on hyvä/huono päivä...  Kait tässä tapauksessa voi sanoa että koira muistuttaa omistajaansa ja päinvatsoin.