Jkl näyttely, agilityn epikset ja ekat viralliset
On sitten vähän päivitys taas unohtunut... mut paljon on taas kaikkee ollu. 
Joulu ja uusivuosi ja harvinaisia vieraita kylässä, joten ei ole oikein kerennytkään, kun vielä köyhän pitää käydä töissä. 
Jos mentäis vaikka aikajärjestyksessä ni pysyy itsekkin mukana... 
Eli ensimmäisenä näistä tapahtumista oli sitten Jyväskylän kaksipäiväiset näyttelyt 20.-21.11.2011. Lauantaille ilmoitin Nasun ja sunnuntaille Pumban, ihanaa kun ei tarvinnut juosta toisesta päästä toiseen ja pelätä et joko toisen vuoro olisi. 
Meidän tavoitteet olivat taas ihan normit... kuhan nyt osataan mennä oikeeseen suuntaan ja oikeeseen aikaan ja muutenki käyttäydyn Nasun rinnalla mallikkaasti. Ja JIPII!! Mä osasin käyttäytyä!! Siitä hyvästä Nasu oli melkolailla tiukan tuomarin arvostelussa ERI2. Ja avoimessa luokassa kun oli paljon kauniita urhoja, oliskohan ollut noin 11-12 yhteensä. Ja vain 2 kappaletta ERI:sia laatuarvosteluja, avointen 1. sai SA:n. MÄ olin niin onnesta soikeena, vaikkakin kehänlaidalta kuului taas mutinaa. 
Harmi kun toiset ei voi olla iloisia toisten puolesta, ei niitten omien tartte aina voittaa. Mäku oon tosi onnellinen jo ERIstä. Mut mun iloa ei toisten mutinat pilanneet, mun poju kun on se kaikkein kaunein, vaikkei muut sitä huomaakkaan. (arvostelun voi käydä lukemassa nettisivuilta).
Näyttelyitä harrastan sen takia, koska se on kivaa. Onneksi osaan toisten mutinoilta sulkea korvat. Ja kun näyttelyissä näkee rakkaita koiraystäviä, rakkaan harrastuksen parissa. Ja sieltä saa lähes joka kerta jonkun uuden tuttavan, ihanaa! Onneksi on toisia jotka osaa "käyttäytyä" kehän laidalla. 
Sunnuntaina taas oli sitten Pumban vuoro näyttää mihin mun "pieni", rakas, musta pölyhuiska pystyy. Pumba kun tykkää esiintyä, ja sai sitten hienosti EH:n. Voi viude! Mahtavaa! Meillä oli sitten täydellinen viikonloppu! (Pumban arvostelu löytyy myös poikien nettisivuilta).
Viikonlopun kruunasi sitten Pumban karvojen "menetys"... Tuli sitten hieman näytettyä Pumballe saksia... Eli toisin sanoen, me satsataan nyt sitten toisenlaiseen harrastukseen poikien kanssa. (Nasulla on karvat tallella ). Mutta me ollaan nyt eksytty tuonne agilityn hurrrrrjaan maailmaan ja tokokin olisi tarkoitus aloittaa tulevana sunnuntaina. Mennään ensimmäiselle tokokurssille ja saadaan sit kädestä pitäen opastusta ja siitä sitten katotaan kuinka meille käy jatkossa... eksytäänkö kisoihin ?? Todellakin vasta ankaran reenauksen jälkeen.
Sitten päästään agilityn epävirallisiinkisoihin. Ne oli Lempäälässä 3.12.2011. Ilmoitin Nasun mölliluokkaan ja kilpailevien luokkaan.
Mölliluokka meni ihan hyvin, mutta Nasulla oli tänään päivä, ettei oikein hirveesti ollut korvia ja ohjaajakin oli ihan veltto... eli ei oikein lykästäny meitä tänään... Mutta saatiinpahan sitä kokemusta kuitenkin. Yksi kieltäytyminen tuli, eli ratavirheitä 5. Ihanneaika oli pitkä, joten siihen kerettiin hyvin. Ihanneaika: 62s. Nasun aika 33,47s. Sijoitus oli 11/15.
Kilpailevien luokassa sitten tuloksena HYL. Ei ollu kumpikaan parhaassa vireessä. Mut jokatapauksessa oli kiva kokea epikset.
Pumban sitten ilmoitin mölliluokkaan. HAH!! HYL. sieltäkin tuli!! Ohjaaja ei pysy koiran perässä ja Pumbaa kiinnosti välillä ihan muut kuin putket tai muuri tai minä... No, ainakin toisilla oli hauskaa... kuten itelläki!
Mutta Pumban reenimäärä onkin vielä aika pieni... joten sallittakoot sille nämä... ja eipä ohjaajakaan paras ole, mut reenaamalla ja yrittämällä ehkä se alkaa sujuun... meillä kaikilla kolmella!
Ja sitten päästäänki ekoihin agilityn virallisiinkisoihin. Huh, sitä jännityksen määrää! Heräsin yöllä kolme kertaa säpsähtäen et oon mukamas nukkunu pommiin... Eka klo 2, sitten klo 4 ja vielä klo 6. Ja kello soi vasta 7:00. Mutta sain rauhassa syödä aamupalan ja juoda aamukahvin, se oli se tarkoitus miksi herätä niin aikasin... kotoa lähdin vähän kahdeksan jälkeen ja olin seuraneitiä eli Lauraa hakemassa joskus puoli 9 aikaan. Laura lähti messiin kattoon miltä ne kisat näyttää ja samalla sitten videokuvas ne (jahka joskus saan siirrettyä ne koneelle). Sitten ostamaan ihkaoikeajaensimmäinen kisakirja, täytin sen valmiiksi ja jäin odottelemaan tuomaria sitä varmentamaan. NYT MEILLÄ ON SELLAINEN!!! WUHUU!!
No, koitti sitten viimein A radan vuoro ja tuomarina Kari Jalonen. Jee! Hän oli tehnyt tosi kivan radan. Vähän pelkäsin yhtä kurvia, mutta Nasu tuli sen täydellisesti. Ratavirheitä 0, mutta sitten aikavirheitä tulikin... Ei muutaku reenaan nopeutta. Eli aikavirhe oli sitten + 5,46, mutta sijoitus oli kuitenkin tosi hyvä 10/40. Siitä olen ihan hurjan onnellinen että tuli puhdasrata!
Kun sitten koitti B radan vuoro ja tuomarina oli Asko Jokinen. Sekin oli kiva rata, mut nyt olikin sitten pelottavasti ohjattava kepeillä "väärältä" puolelta. Eli Nasu alotti oikealta puolelta ja minä menin sitten vasemmalla puolella... Mutta mitäs minun ihanainen koiraseni tekikään? Meni juuri niinkuin pitikin. Tämä oli kans mukava rata ja taas tuli puhdas sellainen. Ja tällä kertaa aikavirhe oli vain +1,95. Ja tällä kertaa jäikin sitten hyvin pienestä kiinni että oltais saatu puhdas nolla! Sijoitus oli mielettömän hyvä 4/38. Wuhuu! Ja ekat kisat ja näin mahtava tulos. Mä kun tuossa aikasemmin puhuin että haetaan nyt ekojen kisojen kunniaksi parit hyllyt.
Mut tekemällä oppii ja loistavaa kokemusta... nyt sitten tietää kuinka kisoissa homma etenee.
Mä olen niin onnellinen ja ylpeä mun omasta pienestä ja rakkaasta pölypallosta! Kiitos Mira että sulta sellaisen sain! Ja ennenkaikkea kiitos, että sillä on terve pää ja hyvät kuuliaiset korvat! Helpottaa mun ohjausta!! 
Sitten päivän kruunas vielä se että kun menin Suomen Collieyhdistyksen Pirkanmaan alaosaston kokoukseen illalla kisojen jälkeen, niin sieltä annettiin palkinto! Nasu on SCY Pirkanmaan ao:n paras pitkäkarvainen näyttelynäyttelycollieuros sijalla 2.!!!
Ja mitäs vielä, mut valittiin sitten hallituksen jäseneksi ja olen nyt sitten myös näyttely-yhdyshenkilö. Ohhoh! Sanon mä! Mutta kiitos luottamuksesta! On kivaa päästä porukkaan mukaan ja vielä toimiin. Toivottavasti musta tulee olemaan apua!
Mutta kuvia ja videoita lisäilen kun kerkeen... nyt taas tekstiä tuli sen verran pitkästi että taas on mentävä!
Kait tässä tapauksessa voi sanoa että koira muistuttaa omistajaansa ja päinvatsoin. 
